Mikä yhdistää varjoteatteria, taitovoimistelua ja sirkusta?
PILOBOLUS toi lavoille fyysisen tanssin
Connecticutin osavaltion lumisilla rinteillä ja harjoitussaleissa syntyi 1960- ja 70-luvun vaihteessa esiintyjäryhmä, jonka omaperäisyys kantaa edelleen, liki 40 vuoden jälkeen. Neljän opiskelijan ja heidän opettajansa Darthmouthin yliopiston treenaustunneilla kehittelemä fyysisen tanssiteatterin muoto – siis fyysisyyttä ennen lajin kansainvälistä läpimurtoa 80-luvulla - sai biologisen nimen The Pilobolus erään sienen lajikäyttäytymisen mukaan.
Piloboluksen pohja ei ole niinkään perinteisessä modernissa tanssissa kuin taitovoimistelussa ja sirkuksessa. Tanssijat muodostavat yhdessä veistoksellisia asetelmia, jotka ovat kekseliäitä, koomisia ja yllättäviä. Joskus he liukuvat toisiinsa hitaasti unelmaisia tapahtumia luoden. Usein ne muistuttavat myös sirkusakrobaattien temppuja ja ryhmäposeerauksia. Toisinaan asetelmat jäljittelevät luonnonilmiöitä,missä niinikään oli sormensa pelissä biologiaa opiskelleella Jonathan Wolkenilla. Mutta myös inhimillisiä tilanteita, ja usein juuri niitä, joissa et tahdo tulla nähdyksi saati yllätetyksi! Osa ryhmästä esiintyy toisten vaatekappaleina tai huonekaluina. Mielikuvituksella ei tunnu olevan rajaa kun Pilobolus laittaa keksintänsä liikkeelle.Kaiken takana on Moses Pendletonin sarkastinen huumorintaju, ja juuri häntä voi paljolti pitää Piloboluksen keskeisenä ideanikkarina ja komiikan luojana.
Komiikan tunnusmerkkejä ovat omaleimaiset parisuhdekohtaukset, usein pysähtyneet pas de deux’t, jotka muistuttavat pakkasen hyytämiä klassisia paritanssikohtauksia. Tai akrobaattiset ryhmät, joissa esiintyjät ovat asettuneet poseeraamaan sirkustaiteilijoiden tavoin. Paritansseissa esiintyjät voivat kietoutua toisiinsa tai yhtä hyvin kietoutujia on monta, jolloin vaikutelma on kaoottinen.
Tämä oli sitä ”vanhaa” Pilobolusta, sillä tätä päivää on ryhmän varjoteatteri,Shadowland, jonka visiot ovat sekä yllättäviä että taitavasti toteutettuja. Shadowland on Piloboluksen tuorein tuotanto, tehty vuonna 2009, ja saanut myös kosolti kiitosta ryhmän uudistumiskyvystä. Moni kriitikko on ihastunut havaitessaan, miten ryhmä on onnistunut säilyttämään huumorin tuoreena myös varjoteatterikohtauksissa, jotka ovat absurdeja ja yllättäviä. Pilobolus aloitti varjoteatteriesityksensä nimellä Dog id vuonna 2007 esiintyessään Oscar-gaalassa, jossa esiintyjät loivat varjoista ja silhueteista ikoneja parhaaksi elokuvaksi ehdolla olevista filmeistä. Innoittajina oli kaksi menneisyyden naistaiteilijaa, varjoja ja silhuetteja luonut Kara Walker sekäLotte Reiniger, tunnettu vuonna 1926 tekemästään hienosta silhuettielokuvasta nimeltä Prinssi Ahmedin seikkailut.
”Piloboluksen esitykseen valmistautuessaan yleisö voi odottaa odottamatonta” kirjoitti newyorkilainen Newsday-lehti Shadowlandin esityksen jälkeen . ”Vain neljä tanssiryhmää ovat nykyisin niin suosittuja, että ne voivat ottaa riskin ja jäädä neljäksi viikoksi esiintymään New Yorkiin. Mutta näiden köyhän talon Goljattien joukossa on vain yksi Daavid, ja se on pikkuruinen Pilobolus”, kirjoittaa The New York Post. The Washington Post –lehti puolestaan toteaa Piloboluksen ruumiillistavan ominaisuuksia, joista nykytanssissa perimmältään on kysymys: keksinnöistä.
Piloboluksen uusimmat keksinnöt, varjot ja silhuetit ovat saaneet hyvän vastaanoton. Katsojia askarruttaa, miten Pilobolus toteuttaa visionsa, sillä kysehän on enemmästä kuin voimistelusta tai stunt-tempuista. Jenny Mendez, joka liittyi ryhmään vuonna 2004, aloitti tanssitreenauksen melko myöhäisellä iällä, mutta sopeutui nopeasti ryhmään. ”Heillä ei ollut kokemusta baletista tai modernista tanssista, vaan työskentely lähti kunkin fyysisistä kyvyistä. Minun oli helppo ryhtyä yhteistyöhön heidän kanssaan, koska minusta oli hauska juosta, hyppiä ja kaatua”, Mendez toteaa.
Pilobolus houkuttelee ryhmäänsä ihmisiä, jotka pitävät fyysisyydestä, yksi ryhmän tunnetuimpia teoksia on 16-minuuttinen Megawatt kolmen yhtyeen, Primuksen, Radioheadin ja Squarepusherin musiikkiin. Teos on tanssijoiden mukaan raakaa fyysisyyttä. Siinä on kyse kuinka paljon kukin jaksaa pyöriä, hyppiä ja tehdä nopeita käännöksiä näyttämöllä. Useimmissa teoksissa tanssijoilta vaaditaan melkoista voimaa ja kestävyyttä pysytellä vaikkapa hämähäkkinä toisen kehossa, mutta tanssi näyttää epämukavista asennoista huolimatta viehättävältä ja luonnolliselta.
AULI RÄSÄNEN
Shadowland. Amerikkalainen Tanssiteatteri Pilobolus vierailee Savoy-teatterissa 16.-18.2., kaikkiaan neljä esitystä.