Vierailuteatteri keskellä Helsinkiä

735-paikkainen Savoy-teatteri tunnetaan erityisesti kansainvälisenä konserttisalina.  Savoyssa vierailee vuosittain noin 200 esiintyjäryhmää.

Savoy-teatterin ohjelmisto koostuu sekä itse että yhteistyössä muiden järjestäjien kanssa tuotetuista tapahtumista ja ohjelmatoimistojen, festivaalien sekä yksityisten tapahtumajärjestäjien tapahtumista.

Savoy-teatteri sijaitsee Helsingin keskustassa, aivan Esplanadin puiston kupeessa Kaartinkaupungissa. Henkilökuntamme hoitaa myös Espan lavan varaus- ja esitystoimintaa.

Savoy-teatterin ravintola toimii samassa rakennuksessa kanssamme ja palvelee asiakkaitamme. Yhteistyökumppanimme Hotel Haven tarjoaa majoituksen asiakkaillemme etuhintaan.


Savoy-teatterin ystävät

Kanta-asiakkaana saat etuja ja kuulet Savoy-teatteria koskevat uutiset ensimmäisten joukossa. Kerromme kuulumisistamme ja kanta-asiakkaille suunnatuista tarjouksista uutiskirjeellä. Voit liittyä Savoyn kanta-asiakkaaksi täyttämällä lomakkeen, joka löytyy alla olevan linkin takaa.

Savoylla on aktiivista toimintaa myös sosiaalisessa mediassa. Löydät meidät Facebookista, Instagramista ja Twitteristä.  Tavataan somessa!


Olemme osa Helsingin kaupunkia

Savoy-teatteri kuuluu Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yleisiin kulttuuripalveluihin.  


Rakennuksen taustaa

Valokuvaaja tuntematon, 1937, Helsingin kaupunginmuseo
Valokuvaaja tuntematon, 1937, Helsingin kaupunginmuseo


A. Ahlström Oy:n liikerakennuksen julkisivua ja väritystä suunnitellessaan arkkitehti Valter Jung otti huomioon sekä samassa korttelissa sijaitsevan toisen liikerakennuksen (Lassila & Tikanoja) että Wasa Aktiebankin hiekkakivijulkisivun Kasarmikadun vastakkaisella puolella.

Katujulkisivut ovat keltaista terrastirappausta, ja pohjakerroksessa on käytetty punaista Espoon graniittia. Kahdeksanteen kerrokseen sijoitetun ravintola Savoyn ja seitsemännen kerroksen juhlahuoneiston huonekalut tilattiin Artek Oy:ltä. Sisustus yksityiskohtia myöten, kuten verhot, astiasto ja viherkasvit, olivat Aino ja Alvar Aallon suunnittelemat.

Ensimmäisessä kerroksessa olevaan samannimiseen elokuvateatteriin suunnitteli Gunilla Jung valaisimet ja Dora Jung tekstiilit. Ravintolasalin sisustus on pyritty säilyttämään pääpiirteissään, mutta elokuvateatterissa on tehty muutoksia: 1960-luvulla rakennettiin muun muassa uusi konehuone. Elokuvateatteri Savoy on vuodesta 1987 lähtien ollut Helsingin kaupungin konsertti- ja näyttämötilana.


Suunnittelu: 1936; Valter Jung (Arkkitehtitoimisto Jung & Jung)
Valmistus: 1937; Helsinki, Eteläesplanadi 14. Kasarmikatu 46-48. A. Ahlström Oy
​​​​​​​Käyttöönottovuosi: 1937

Lähde: Helsingin kaupunginmuseo

Historiallinen Savoy-teatteri

Keväällä 1936 Eteläesplanadin ja Kasarmikadun kulmassa sijainneet rakennukset purettiin uudisrakennuksen tieltä. Omistaja A.Ahlström antoi uudisrakennukselle nimeksi Industripalaset. Nimensä mukaisesti 1937 valmistuneeseen rakennukseen otettiin vuokralaisiksi ainoastaan teollisuuselämää lähellä olevia yrityksiä. Rakennukseen sijoitettiin myös ravintola Savoy ja elokuvateatteri Savoy. Teatterissa oli 845 paikkaa ja tarvittavat aputilat elokuvien esitystä varten: konehuone ja yleisölämpiöt. Koska elokuvaesitysten väliajalla esitettiin hupailuja ja musiikkia, näyttämöaukon edessä oli myös pieni orkesterimonttu ja valkokankaan edessä pieni esiintymislava, jonka molemmin puolin oli viisi pukuhuonetta.

Elokuvateatterin ja koko rakennuksen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Jung & Jung. Vaikutteita teatterin suunnitteluun otettiin mm. Saksasta ja Itävallasta. Esikuvana on mainittu myös mm. Radio Music Hall New Yorkissa. Teatterin alkuperäisvalaisimet valmistettiin erikoistilauksena Iittalassa Gunilla Jungin suunnitelmien pohjalta. (Arkkitehti-lehti ARK 1937)

Ensimmäinen yleisöesitys elokuvateatteri Savoyssa oli 1.9.1937, jota edelsivät kaksi kutsuvierasnäytäntöä saman vuoden elokuussa. Avajaisnäytännössä esitettiin elokuva Vaarojen laiva, jonka myrskykohtauksessa hyödynnettiin valkokangasta laajentamalla kankaan kokoa ja korottamalla äänen volyymia kesken esityksen. Esityksessä oli muutenkin taitavasti rakennettua shown tuntua. Esirippuja oli kaksi. Salin pimetessä näyttämöaukon peittävä samettiverho avautui ja paljasti näyttämön takaosan hopealameeverhon, jota elävöitti värivalojen leikki. Takaverho lipui syrjään valojen sammuessa ja elävä kuva ilmestyi valkokankaalle. Vahtimestareita oli enimmillään kolme ja heillä oli yllään tummansiniset univormut. Myös univormupukuisia paikannäyttäjätyttöjä ja -poikia oli kaksi etu- ja takapermannolla sekä yksi parvekkeella. (Aito Mäkisen haastattelu 9.8.1986, teatteripäällikkönä Savoyssa 1950-luvulla)

Sodan aikana Savoyta käytettiin ensimmäisen kerran revyy-esityksiin, jotka järjestettiin elokuvaesitysten jälkeen. Tapahtumien järjestäjänä toimi mm. ruotsalainen Palle Hagman, joka toi vierailulle mm. kuuluisan tanssijan Josephine Bakerin. Sodan jälkeen teatterissa esitettiin yönäytöksinä, uudenvuoden- ja vappuaaton iltana, Helsingissä toimineen Punaisen Myllyn esityksiä. 1950-luvulla teatterissa tehtiin myös useita levytyksiä elokuvaesitysten jälkeen yöllä.

Helmikuussa 1944 teatterin kohdalle Kasarmikadulle putosi pommi, joka vaurioitti pahoin rakennusta. Väliaikaisiksi tarkoitetut teatterin ulko-ovet olivat käytössä peräti 1990-luvun alkuun asti. Vuodesta 1937 vuoteen 1953 teatteria hoiti johtaja Nils Dahlström. Ensin yhteistyössä Suomi-Filmin kanssa ja vuodesta 1943 itsenäisenä yrittäjänä. Vuodesta 1953 vuoteen 1983 teatteria piti merikapteeni Lars Nilsson. Hän oli hyvin karismaattinen henkilö. Hänen yrityksensä omisti parhaimmillaan yhdeksäntoista elokuvateatteria eri puolilla Suomea. (Marja-Liisa Swahnin haastattelu 1988, työntekijänä Savoy-teatterissa vuosina 1937-1976)

Kluuvikadulla toimineen elokuvateatteri Maximin käytyä liian pieneksi 1950-luvulla Suomen elokuva-arkisto siirsi esitystoimintansa muutamaksi vuodeksi Savoy-teatteriin. 1960-luvulla rakennettiin parvekkeelle toinen konehuone ja koko etuseinän peittävä kaareva valkokangas.

1986 Lilla Teaternin Hamlet oli ensimmäinen kokoillan puheteatteriesitys.

Nykyisen vierailuteatterin tarina alkoi vuonna 1986 Helsingin kaupungin kulttuurilautakunnan päättäessä esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että Savoy-teatterin tilat vuokrattaisiin Helsingin kaupungin käyttöön kulttuuriasiainkeskuksen hallintaan (Helsingin kaupungin kulttuurilautakunta, lisäesityslista 11.6.1986)